Uudelleenkäyttö
Uudelleenkäyttö tarkoittaa sitä, että tuotteita tai niiden osia käytetään uudestaan alkuperäistä käyttöä vastaavalla tavalla. Esimerkiksi käytettyjen vaatteiden hankkiminen kirpputorilta on uudelleenkäyttöä. Jätteiden lajitteleminen ei ole uudelleenkäyttöä, vaan lajittelua kierrätystä varten.
Uudelleenvalmistus tarkoittaa sitä, että tuotteita kunnostetaan niin, että käyttökelvottomasta tuotteesta saadaan jälleen käyttökelpoinen ja tuotetta voidaan käyttää uudestaan alkuperäistä vastaavalla tavalla. Esimerkiksi rikkinäinen sähkölaite voidaan toimittaa tuotteen myyjälle uudelleenvalmistukseen, jossa se kunnostetaan ja myydään edelleen.
Uudelleenkäytön seurantaa kehitetään
Uudelleenkäytön seuranta on vasta alkutekijöissään, joten luotettavaa tietoa trendeistä ei ole vielä saatavissa. Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat aloittaneet uudelleenkäytön raportoinnin vuonna 2022. Vaikka aluksi seurannassa on mukana vain neljä tuotekategoriaa – tekstiilit, huonekalut, sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä rakennusmateriaalit – seuranta on uraauurtavaa.
Suomen ympäristökeskus Syke on selvittänyt vuonna 2022 Suomen uudelleenkäyttömääriä EU:n raportointia varten. Kysely lähetettiin alan toimijoille kuten kirpputoreille, kierrätyskeskuksille, nettikaupoille ja rakennustarvikkeiden kierrättäjille. Selvityksen perusteella tekstiilit on kappaleissa mitattuna Suomen suurin uudelleenkäytettävä tuoteryhmä.
Syke myös kehittää uudelleenkäytön raportointia ja tekee siihen liittyvää tieteellistä tutkimusta. Uudelleenkäytön laajuutta ja uudelleenkäytettyjen tuotteiden määriä selvitetään yrityksille ja kansalaisille suunnatuilla kyselyillä.
Uudelleenkäyttö on keskeinen osa ympäristöministeriön laatimaa Valtakunnallista jätesuunnitelmaa, joka sisältää sekä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen suunnitelman että jätehuoltosuunnitelman.
Vinkit uudelleenkäyttöön kunnille ja yrityksille
-
Hankinnat
Selvitä, onko tarpeellisia tavaroita mahdollista hankkia käytettyinä uusien sijasta. Onko organisaatiollasi jo hallussa tuotteita, joita kunnostamalla voitaisiin välttyä uusien tuotteiden hankkimisesta? Organisoi resurssien tehokkaampaa käyttöä jakamalla tietoa eri yksiköille tarpeettomaksi jääneistä tavaroista.
-
Jäte vai uusi elämä
Selvitä, onko tarpeettomaksi jääneitä käytettyjä tavaroita mahdollista myydä tai luovuttaa eteenpäin uudelleen käytettäviksi. Käytettyjen tavaroiden jälleenmyyntiä varten on olemassa erilaisia markkinapaikkoja. Laadi toimintatavat, joilla käytettyjen ja yhä käyttökelpoisten tavaroiden jälleenmyynti on ensisijainen toimintatapa ja jätteeksi päätyy vain käyttökelvottomia tavaroita.
-
Huolto
Panosta huoltoon ja kunnossapitoon, jotta tuotteiden elinikä on mahdollisimman pitkä. Pohdi, voidaanko epätäydellisyyttä, kuten huonekalujen pieniä eroja, hyväksyä, jos se mahdollistaa vanhojen tavaroiden käytön jatkumisen.
-
Jaa tietoa
Kerro asiakkaillesi tai kuntasi asukkaille, miksi organisaatiosi panostaa uudelleenkäyttöön. Hyvä esimerkki innostaa muita mukaan.
-
Yritys
Tarjoa asiakkaillesi laadukkaita, huollettavia, korjattavia ja uudelleenkäytettyjä tuotteita tai kestäviä palveluita. Järjestä tuotteiden huolto, takaisinotto ja uudelleenkäyttö.
Kiertotalousbarometri
Kansalaiset suhtautuvat uudelleenkäyttöön ristiriitaisesti: tavaroiden myyminen tai pois antaminen on niiden ostamista yleisempää
Suomen ympäristökeskus selvitti tavaroiden uudelleenkäyttöä alkuvuodesta 2023 toteutetulla laajalla kiertotalousbarometrilla. Kansalaisten kiertotaloustoimissa painottui jätteiden lajittelu sekä tavaroiden käyttöiän pidentäminen huoltamalla ja korjaamalla. Uudelleenkäyttöön suhtauduttiin ristiriitaisemmin: 43 prosenttia vastaajista halusi hankkia tavaransa aina uutena, ja kolmasosa kertoi suosivansa käytettyjen tavaroiden ostamista uusien sijaan. Puolet vastaajista luotti käytettyihin tuotteisiin, kun taas vajaa kolmannes kertoi, ettei luota.
Vastaajista 52 prosenttia oli viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään joskus ostanut käytettyjä tuotteita uusien sijasta. 20 prosenttia vastaajista ei ollut tehnyt näin lainkaan.
Yleisimmin tuotteita ostettiin tai saatiin ilmaiseksi joko kierrätyskeskuksesta, perinteiseltä kirpputorilta, huutokaupasta tai antiikkiliikkeistä, tai suoraan kotitalouden ulkopuoliselta henkilöltä. Näitä oli tehnyt vähintään joskus noin 47 prosenttia vastaajista. Kolmasosa vastaajista oli ostanut tai saanut ilmaiseksi tuotteita netin tai sosiaalisen median käytettyjen tuotteiden kaupasta tai ryhmästä.
Käytettyjen tavaroiden pois antaminen ja myyminen oli niiden ostamista yleisempää. Useimmin tuotteet annettiin tai lahjoitettiin suoraan tutuille tai muille keräyspisteiden kautta. Lähes puolet vastaajista oli vähintään joskus myynyt tai antanut tavaroita perinteisellä kirpputorilla, huutokaupassa tai antiikkiliikkeessä ja yli kolmannes netin tai sosiaalisen median kautta.
Käytettyjen tuotteiden ostaminen oli yleisintä nuorten keskuudessa. 15–19-vuotiaista 70 prosenttia, 20–29-vuotiaista 65 prosenttia ja 30–39-vuotiaista 64 prosenttia oli hankkinut käytettyjä tuotteita vähintään joskus.
Naisista 60 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia oli ostanut hankkinut käytettyjä tuotteita vähintään joskus. Ne, joiden ylin koulutus oli alempi ammattikorkeakoulututkinto, olivat ostaneet paljon käytettyjä tuotteita. Pienituloiset kotitaloudet hankkivat käytettyjä tuotteita useammin kuin suurituloiset.
Useimmin käytettyinä hankittiin tekstiilejä ja huonekaluja ja harvimmin sähkötyökaluja. Tekstiilejä oli hankkinut noin puolet vastaajista, huonekaluja kolmannes, ja sähkötyökaluja 12 prosenttia vastaajista. Monet täsmensivät hankintojen olleen lastenvaatteita tai harrastevälineitä, tai liittyneen muuttoon tai remonttiin.
Aiempien tutkimusten mukaan Suomessa ostetaan käytettynä erityisesti aikuisten ja lasten vaatteita, kirjoja ja lehtiä, sisustustavaroita ja koriste-esineitä, astioita, lasten leluja tai tarvikkeita sekä huonekaluja. Merkittävimmät esteet käytettyjen tuotteiden hankkimiselle ovat vaatteiden, tekstiilien ja huonekalujen osalta hygieniaan liittyvät syyt, kun taas sähkölaitteiden ja puhelinten kohdalla epäilyttää laitteiden suorituskyky ja takuun puuttuminen.
