Tanskan kansallispankki

Tanskan kansallispankki
tansk. Danmarks Nationalbank
Arne Jacobsenin suunnittelema kansallispankin talo Kööpenhaminassa.
Päämaja	Kööpenhamina, Tanska
Perustettu	1. elokuuta 1818
Puheenjohtaja	Christian Kettel Thomsen
Valuutta	Tanskan kruunu Färsaarten kruunu (DKK)
Varannot	79 109 miljoonaa dollaria[1]
Korko	1,60 % (kesäkuu 2025)[2]
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Tanskan kansallispankki (tansk. Danmarks Nationalbank) on Tanskan keskuspankki. Sen tehtävänä on muun muassa ylläpitää hintavakautta sekä toimivaa ja turvallista maksujärjestelmää. Sillä on myös yksinoikeus rahan liikkeelle laskemiseen Tanskassa. Pankki perustettiin vuonna 1818 nimellä Nationalbanken i Kjøbenhavn. Nykyinen keskuspankkilaki astui voimaan vuonna 1936. Kansallispankki on itsenäinen instituutio, mutta poliitikoilla on siihen jonkin verran nimitys- ja valvontavaltaa.^[3]

Tanskan kansallispankin tehtävät ovat lähellä niitä, jotka määriteltiin Kurantbankenille vuonna 1736 – ensimmäiselle tanskalaiselle setelipankille ja rahoituslaitokselle. Se oli aluksi yksityinen pankki, jonka tehtävänä oli edistää ”kauppiaiden ja valmistajien etuja” ja ”oikeudenmukaisen luottolaitoksen turvallista ja muuttumatonta ylläpitoa”.^[4]

Jälkimmäinen tehtävä ei onnistunut, kuten vuoden 1813 valtion konkurssi osoittaa. Kurantbanken oli tuolloin muutettu valtionpankiksi, ja kehitys herätti epäluottamusta valtionpankkia kohtaan organisaatiomuotona, erityisesti sen kyvyssä vastustaa poliittisten viranomaisten inflaatiota aiheuttavia luottovaatimuksia.^[4]

Rahajärjestelmän uudistamisen yhteydessä perustettiin siirtymäkaudeksi Rigsbanken (1813–1818), joka vuonna 1818 muutettiin yksityisomisteiseksi osakeyhtiöksi Nationalbanken i Kjøbenhavn. Järjestelmä, jossa keskuspankki oli täysin yksityisomistuksessa, säilyi voimassa, kunnes vuoden 1936 laki korvasi vuoden 1818 toimiluvan, joka oli myönnetty 90 vuodeksi ja jatkettu vuonna 1907.^[4]

Tanskan kansallispankin nykyinen organisaatiomuoto on kompromissi yksityisen laitoksen ja valtion pankin välillä. Pankin asema itsenäisenä laitoksena merkitsee sen periaatteellista riippumattomuutta valtionhallinnosta.^[4]

Hallituksella ja parlamentilla on kuitenkin merkittävä vaikutusvalta kansallispankin johdon nimittämisessä, ja talousministeri valvoo pankkia kuninkaallisen pankkikomissaarin ominaisuudessa.^[4]

Toisaalta pankki on myös vaikutusvaltainen toimija muussa talouspolitiikassa, esimerkiksi johtokunnan julkisten lausuntojen kautta. Varsinaisia konflikteja keskuspankin ja hallituksen välillä esiintyy harvoin. Pankin ylijäämä kuuluu valtiolle.^[4]

• 
  Kansallispankin entinen rakennus Holmens Kanalin varrella (J. D. Herholdt, 1870). Talo on sittemmin purettu, ja myös Kööpenhaminan raitiotieliikenne on lakkautettu.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tanskan kansallispankki Wikimedia Commonsissa

• Pankin verkkosivut (tanskaksi) (englanniksi)